Mitä ovat kryptovaluutat?
Kuinka suuri osa maailman rahasta on digitaalista? Iso osa arvio että luku olisi noin 90% paikkeilla. Tämä tarkoittaa, että maailman rahasta noin 90% ei ole olemassa kuin nollina ja ykkösinä pankkien palvelimilla. Mailla oli tapana (ja vieläkin on) tulostaa rahaa, mutta joskus tästä seurasi suorastaan katastrofisia seurauksia kuten hyperinflaatiota (inflaatio nousee järkyttävän korkeaksi). Esim. vuonna 1946 Unkarissa 100 000 biljoonan unkarin pengon seteli riitti yhteen rautiovaunulippuun. Nyt tämän luominen on vieläkin helpompaa, lisää vain pari nollaa pankin palvelimien tietokantaa ja olet luonut pari miljardia euroa. Olet varmaan myöskin kuullut viimeisistä hakkeroinneista: HBO, SONY ja jopa USA:n presidentinvaalit. Nämä ovat joitakin syitä miksi kryptovaluutta nimeltä Bitcoin luotiin: immuuni inflaatiolle, immuuni hyökkäyksille (hakkeroinnille), eikä sen vahvuudet lopu siihen, mutta kerron niistä lisää myöhemmin.
Jos haluat tietää virallisemman määritelmän kryptovaluutoille, erityisesti Bitcoinille tarkoitettu, on:
Digitaalinen valuutta, jossa salausmenetelmiä käytetään valuuttayksiköiden tuottamiseen ja varojen siirtoon, jotka toimivat keskuspankista riippumattomina.
Kaikki kryptovaluutat eivät ole valuuttoja, tai ainakiin niitä ei ole tarkoitettu käytettäväksi valuuttana. Jotkin ovat ns. varoja (asset), jotkin ovat alustoja (platform) ja jotkin toimivat osakkeina yrityksestä.
Miksi kryptovaluutat on tärkeitä?
Asian tärkeellisuus koostuu siitä kuinka arvokas se on. Joskus tämä koostuu yhteisestä uskomuksesta, kuten kullan kanssa, mutta yleensä koska jokin on hyödyllistä. Olet varmaan kuullut miten Bitcoinia joskus voidaan kutsua "digitaaliseksi kullaksi", joka periaatteessa on hyvä analogia mutta totuus on että kryptovaluutat, kuten Bitcoin, on paljon hyödyllisempiä eli käytännöllisempiä kuin kulta.
Vaikka iso osa kryptovaluutoista erottuu toisistaan koska jokainen yrittää ratkaista tietyn ongelman, suurin osa niistä jakaa tietyt piirteet; turvallisuus, läpinäkyvyys, muuttumattomuus, saatavuus, nopeus ja hinta. Nämä piirteet suurin osa kryptovaluutoista jakaa yhdessä. Poikkeuksiakin on tietenkin.
Turvallisuus: keskeisesti ohjatut varat kuten fiat-raha, joukkovelkakirjat, arvopaperit ja omistuskirjat ovat kaikki alttiita laittomaan väärinkäyttöön. Keskuspankki, epäpätevä hallinto tai korruptoitunut hallinto voi muokata ja menettää näitä joko mm. tahallisesti, palvelinongelmien tai vaikka tulipalon vuoksi. Kryptovaluuttojen kanssa tämä ei ole mahdollista, koska tieto ei ole yhdessä paikassa, vaan jakaantuu hajautetusti tuhansiin palvelimiin maailman ympärillä. Esimerkiksi Bitcoinin kanssa, verkko voi vaarantua vain jos vähintään 51% verkon laskentatehosta kohdentaa hyökkäyksen. Tämä on ekonomisesti ajateltuna periaatteessa mahdotonta koska Bitcoin-verkon suuri laskentateho on jakaantunut maailmanlaajuisesti. Henkilöillä jotka tekisivät tätä hyökkäystä ei ole ekonomista syytä edes suorittaa hyökkäystä alunperinkään. Huomaathan että turvallisuus ei välttämättä tarkoita henkilökohtaista turvallisuutta.
Läpinäkyvyys: lähes jokainen kryptovaluutta, kuten Bitcoin, on julkaistu avoimena lähdekoodina, tarkoittaen että kuka vain voi tarkastaa että koodissa ei ole mitään haittaavaa. Tämän avulla ihmisten ei tarvitse luottaa kehenkään paitsi itse järjestelmään, koska järjestelmä tottelee koodia, eikä tee virheitä ellei koodi ole virheellinen. Jotkin kryptovaluutat tekevät juuri päinvastoin (ei avointa lähdekoodia) ja tekevät mahdottomaksi (väittävät) ettei sinun maksujasi voisi jäljittää.
Muuttumattomuus: on lähes mahdotonta muuttaa maksuhistoriaa, tarkoittaen että kaikilla voi olla täysi luottamus että juuri ne maksut ovat tapahtuneet, ilman että tarvitsee luottaa erilliseen tahoon. Näitä ei voi muuttaa paitsi jos järjestelmä romahtaa täysin tai suurin osa verkon laskentatehosta.
Saatavuus: olinpaikalla ei ole väliä lähettäessä ja saamassa kryptovaluuttoja. Kunhan sinulla on internetyhteys, on hinta ja transaktionopeus sama kaikille, olet sitten Suomalainen kuituyhteyden kanssa tai Zimbabwelainen mobiiliyhteyden kanssa.
Nopeus ja hinta: pankin rahasiirrot voivat tyypillisesti kestää jopa 3-5 päivää (riippuen pankista) ja niiden valuutanvaihtokurssi on huono. Kryptovaluutat ratkaisevat tämän tekemällä transaktionopeudesta jopa välittömän tai suurinpiiretin maksimissaan tunnin pituisen, riippuen kryptovaluutasta. Valuuttaa ei myöskään tarvitse vaihtaa joten transaktion hinnankin pitäisi pysyä pienenä. Joissakin kryptovaluutoissa ei ole transaktiohintaa lainkaan.
Miten ne toimivat?
Jotta olisi helpompi ymmärtää, miten kryptovaluutat (tässä tapauksessa Bitcoin) toimivat, täytyy sinun ymmärtää 3 konseptia:
Julkinen tilikirja: jo kryptovaluutan luomisen alusta kaikki transaktion tallennetaan tilikirjaan, joka on kaikille julkinen (ihmiset voivat vapaasti tarkastella transaktioita). Kaikkien transaktioiden osoitteet on kuitenkin salattu, ja järjestelmä käyttää kryptografiaa, huolehtien että kaikki tallennukset ovat "laillisia". Tilikirja myös huolehtii että jokaisessa osoitteessa on oikea määrä käytettävää valuuttaa. Bitcoin kutsuu tätä julkista tilikirjaa nimellä "blockchain".
Transaktiot: rahan siirtäminen kahden digitaalisen osoitteen tai lompakon välillä kutsutaan transaktioksi. Kun joku siirtää tätä valuuttaa, lähetetään transaktio tilikirjaan jossa se odottaa vahvistusta verkolta. Kun transaktio tehdään, käyttäjän lompakko käyttää salattua elektronista allekirjoitusta joka antaa matemaattisen todisteen verkolle että transaktio ja valuutta joka lähetetään käyttäjän lompakosta on oikeasti käytettävää valuuttaa (eli se on ns. olemassa). Tämän transaktion vahvistaminen vie Bitcoin-verkolta tyypillisesti n. 10 minuuttia (riippuen käytettävästä maksusta), kun ns. louhijat käyttävät laskentatehoaan vahvistamaan sen transaktion matemaattisesti ja lisäävät sen julkiseen tilikirjaan. Kun transaktio on tilikirjassa ja vahvistettu, on se virallisesti tapahtunut ja saaja saa nyt tilikirjassa merkityn määrän valuuttaa.
Louhinta: yksinkertaisimmillaan, louhinta Bitcoin-verkossa on transaktioiden vahvistamista ja niiden lisäämistä tilikirjaan. Jotta louhija voisi tehdä tämän, täytyy hänen käyttää laskentatehoaan jatkuvasti monimutkaisemmaksi muuttuvan laskennallisen ongelman ratkaisemiseksi. Kuka tahansa käyttäjä voi louhia Bitcoin-verkossa vapaasti koska louhinta on vapaata lähdekoodia. Ensimmäinen louhija joka ratkaisee tietyn transaktion matemaattisen ongelman lisää "lohkon" tilikirjaan. Jokainen lohko sisältää tietyn määrän transaktioita. Tapa, jolla tilikirja, lohkot ja transaktiot toimivat yhdessä on että ne varmistavat ettei kukaan voi lisätä erillisiä lohkoja tilikirjaan. Kun lohko lisätään tilikirjaan, kaikki lähellä olevat lohkot ovat pysyviä ja pieni maksu lisätään louhijan lompakkoon, uusien luotujen kolikkojen kanssa. Tämä louhintaprosessi on mikä antaa Bitcoinille arvoa ja sitä kutsutaan "PoW, Proof-of-Work", eli "todiste työstä" -järjestelmäksi.
Erittäin yksinkertaisesti:
Käyttäjä lähettää valuuttaa lompakosta -> transaktio lähetetään verkkoon -> louhijat alkavat laskea tätä transaktiota -> transaktio vahvistetaan ja lisätään tilikirjaan -> kun transaktio on vahvistettu, lisätty tilikirjaan ja lohko on valmis, saa saajan osoite tilikirjaan merkityn määrän valuuttaa.
Muita järjestelmiä verkon turvaamiseksi:
Proof-of-Stake (PoS): eli "todiste osuudesta" on järjestelmä jossa ei ole louhimista, vaan järjestelmä valitsee "nodeja" niiden lompakon valuutan määrän mukaan. Näiden nodejen ei tarvitse ratkaista mitään vaikeita matemaattisia ongelmia, vaan vahvistavat transaktion suoraan. Varmistaen että nodejen omistajat eivät yritä mitään temppuja, täytyy heidän lukita heidän lompakon varat noden päälläoloajan kanssa. Jos havaitaan että noden omistaja yrittää esim. muokata transaktioita, voidaan nämä lukitut varat poistaa täten laittaa node pois päältä. Mitä enemmä sinulla on varoja eli valuuttaa lompakossa sitä isompi mahdollisuus sinulla on vahvistaa transaktioita.
Proof-of-Importance (PoI): tässä järjestelmässä käyttäjien täytyy varata tietty osuus jotta heistä voisi tulla node. Mitä enemmän sinä käytät PoI-järjestelmässä valuuttaa siirtoihin ja vastaanottoon, sitä isompi mahdollisuus sinulla on saada maksu verkolta.
Tangle: tangle on yksi uusimmista, ja todennäköisesti kiinnostavimmista kryptovaluuttaverkko teknologioista. Tangle verkossa jokainen käyttä on node. Jotta sinun transaktio voitaisiin vahvistaa, täytyy sinun ensimmäiseksi vahvistaa vähintään kaksi transaktiota ennen sinua. Kun olet tehnyt tämän, täytyy jonkun käyttäjän ensin vahvistaa sinun transaktion että heidän oma transaktio voitaisiin vahvistaa. Tässä uudessa verkossa ovat transaktionopeudet periaatteessa välittömiä eikä sinun täydy maksaa yhtään transaktiomaksuja. Verkko ei myöskään hidastu uusien käyttäjien myötä, vaan skaalautuu periaatteessa rajattomasti.
Muita tärkeitä teknologioita:
Älykkään sopimukset: eli "smart contracts". Normaalissa sopimuksessa osapuolet sopivat tietystä asiata, "sinä teet tämän, minä teen tämän, jos et tee tätä niin sopimus puretaan ja sinua voidaan oikeudellisesti rankaista" jne. Älykkäät sopimukset toimivat tilikirjassa eli blockchainissa, joka tarkoittaa että kun ne on luotu, niitä ei voi perua ja ovat lopullisia.
Dapps: "decentralized apps" eli hajautetut sovellukset toimivat älykkäiden sopimuksien kanssa, jolloin ne voivat automatisoida välikäsiä, eliminoiden ne prosessista täysin. Yksi esimerkki Dappseista on Augur, jota rakennetaan Ethereum-alustan päällä, ja se toimii hajautettuna ennustemarkkinana ja käyttää omaa kryptovaluuttaa.
Käyttötapoja:
Arvon varastointi: tämä on Bitcoinin yksi tärkeimmistä käyttötavoista. Koska Bitcoinilla on rajattu saanti (21 000 000), kun kysyntä kasvaa Bitcoinin arvo vain nousee. Tämän takia Bitcoin on erittäin hyvä arvon varasto ja siksi sitä usein kutsutaan digitaaliseksi kullaksi.
Valuutta: kryptovaluuttoja, kuten Bitcoinia, käytetään myös valuuttana. Monet sanovat etteivät ne käy hyvin valuuttana päivittäiseen kaupankäyntiin koska ne ovat erittäin epävakaita (ekonomisesti), mutta kun niiden markkina-arvo nousee, tulee niistä vakaampia. Kryptovaluutat ovat vielä alkuvaiheissa.
Varojenkeruu: varsinkin lähiaikoina on tullut ns. "ICO" (initial coin offering). Nämä on tapahtumia joilla kerätään varoja esim. uuden kryptovaluutat tekemiseen, mäöläöarketoimiseen jne. Ihmiset jotka investoivat näihin saavat usein sitä kryptovaluuttaa takaisin. Näissä käytetään edellämainittuja älykkäitä sopimuksia.
Hajautetut palvelut: kryptovaluuttojen takana olevilla teknologioilla voi tehdä ns. hajautettuja (ei keskeistä hallintoa) palveluja, kuten hajautettu supertietokone (Golem) ja hajautettu tiedostojen tallennus (Sia, Storj)
Arvon internet: tai "Internet of Value", tarkoittaa sitä että digitaalinen- ja fyysinen maailma voitaisiin "sillata". esim. oikeudellisesti sitova fyysisten tavaroiden omistusoikeus käyttäen älykkäitä sopimuksia.
Kone-ekonomia: "machine enonomy" tarkoittaa ekonomiaa jossa laitteen voisivat tehdä transaktioita toistensa kanssa. Kuulostaa oudolta, mutta annan esimerkin: On itsestään ajava Uber-auto. Auto parkkeeraa itsensä parkkipaikalle, odottaen seuraavaa asiakasta. Se voi kommunikoida parkkipaikalla olevan latauspylvään kanssa, maksaen sille kryptovaluutalla.
Suosittuja kryptovaluuttoja:
Bitcoin
Bitcoin on ns. "kryptovaluuttojen isä", koska se oli ensimmäinen kryptovaluutta joka virallisesti luotiin ja vielä ylivoimaisesti markkinaosuudeltaa suurin.
Järjestelmä: PoW (Proof-of-Work) eli todistus työstä.
Tarkoitettu käyttö: Valuutta.
Nykyiset käytöt: Valuutta ja arvon varastointi.
Uudet käytöt tulevaisuudessa: Älykkäät sopimukset.
Etuja: ensimmäinen kryptovaluutta, paljon mediahuomiota, isoin verkko.
Riskejä: louhijoiden epävakaus (erimielisyys uusista verkon päivityksistä), "vanhaa" teknologiaa, suuri transaktiomäärä, mahdolliset hallinnon säädökset eli regulointi.
Ethereum
Ethereumin järkyttävä markkinaosuuden kasvu tuli sen yhdestä, silloin uudesta ominaisuudesta: älykkäät sopimukset. Ethereum on alusta, joka käyttää "Etheriä" valuuttanaan. Ethereumin alustalla järjestetään paljon ns. varojenkeruita eli "ICO" (initial coin offering).
Järjestelmä: PoW (Proof-of-Work) eli todistus työstä, siirtyy tulevaisuudessa PoS (Proof-of-Stake) eli todistus osuudesta -järjestelmään.
Tarkoitettu käyttö ja nykyiset käytöt: älykkään sopimukset, Dapps (decentralized apps, hajautetut sovellukset) ja ICO-alusta.
Etuja: isoin määrä blockchain -kehittäjiä, parhaat kehittäjätyökalut, paljon yritystukea.
Riskejä: ei kovin suosittu ohjelmointikieli, varojenkeruun takia suosittu kohde rikollisille.
IOTA
Uniikki kryptovaluutta, joka ei käytä yleistä blockchainia vaan on kehittänyt oman tilikirjansa: tangle. Tämä uusi teknologia tekee transaktioista välittömiä, transaktiomaksuja ei ole ja verkkoa voi skaalata periaatteessa loputtomiin. IOTA on erityisesti tarkoitettu ns. kone-ekonomiaan.
Järjestelmä: Tangle.
Tarkoitettu käyttö: Kone-ekonomia.
Nykyiset käytöt: Valuutta.
Etuja: välittömät ja ilmaiset transaktiot, uniikki teknologia, todella suuri potentiaalinen markkinaosuus.
Riskejä: käyttötarkoitus johon se luotiin ei vielä oikein ole olemassa, nodeissa ei ole mitään osuuksia joka on riski verkolle, käyttötarkoitus vaatii erikoistunutta laisteittoa.
Monero
Monero on yksi ainoista oikeasti salatuista ja yksityisistä kryptovaluutoista. Sen kehitystiimi on kohdistanut kaiken kehitystyön kryptovaluutan yksityisyyden turvaamiseksi, ei kryptovaluutan käytön helpottamiseksi.
Järjestelmä: PoW (Proof-of-Work) eli todistus työstä.
Tarkoitettu käyttö: Täysin jäljittämätön ja yksityinen valuutta.
Nykyiset käytöt: Täysin jäljittämätön ja yksityinen valuutta.
Etuja: yksityiset transaktiot, hyvä hajautus, kommunikoivat ja kokeneet kehittäjät.
Riskejä: ei kovin hyvin skaalautuva koska lohkon koko on 25 kertaa suurempi kuin esim. Bitcoinilla, ei kovin käyttäjäystävällinen.
Lähteet:
https://mycrypto.guide/
http://cryptocurrencyfacts.com/how-does-cryptocurrency-work-2/
https://coinmarketcap.com/
https://en.wikipedia.org/wiki/Cryptocurrency
https://blockgeeks.com/guides/dapps-the-decentralized-future/
Kuinka suuri osa maailman rahasta on digitaalista? Iso osa arvio että luku olisi noin 90% paikkeilla. Tämä tarkoittaa, että maailman rahasta noin 90% ei ole olemassa kuin nollina ja ykkösinä pankkien palvelimilla. Mailla oli tapana (ja vieläkin on) tulostaa rahaa, mutta joskus tästä seurasi suorastaan katastrofisia seurauksia kuten hyperinflaatiota (inflaatio nousee järkyttävän korkeaksi). Esim. vuonna 1946 Unkarissa 100 000 biljoonan unkarin pengon seteli riitti yhteen rautiovaunulippuun. Nyt tämän luominen on vieläkin helpompaa, lisää vain pari nollaa pankin palvelimien tietokantaa ja olet luonut pari miljardia euroa. Olet varmaan myöskin kuullut viimeisistä hakkeroinneista: HBO, SONY ja jopa USA:n presidentinvaalit. Nämä ovat joitakin syitä miksi kryptovaluutta nimeltä Bitcoin luotiin: immuuni inflaatiolle, immuuni hyökkäyksille (hakkeroinnille), eikä sen vahvuudet lopu siihen, mutta kerron niistä lisää myöhemmin.
Jos haluat tietää virallisemman määritelmän kryptovaluutoille, erityisesti Bitcoinille tarkoitettu, on:
Digitaalinen valuutta, jossa salausmenetelmiä käytetään valuuttayksiköiden tuottamiseen ja varojen siirtoon, jotka toimivat keskuspankista riippumattomina.
Kaikki kryptovaluutat eivät ole valuuttoja, tai ainakiin niitä ei ole tarkoitettu käytettäväksi valuuttana. Jotkin ovat ns. varoja (asset), jotkin ovat alustoja (platform) ja jotkin toimivat osakkeina yrityksestä.
Miksi kryptovaluutat on tärkeitä?
Asian tärkeellisuus koostuu siitä kuinka arvokas se on. Joskus tämä koostuu yhteisestä uskomuksesta, kuten kullan kanssa, mutta yleensä koska jokin on hyödyllistä. Olet varmaan kuullut miten Bitcoinia joskus voidaan kutsua "digitaaliseksi kullaksi", joka periaatteessa on hyvä analogia mutta totuus on että kryptovaluutat, kuten Bitcoin, on paljon hyödyllisempiä eli käytännöllisempiä kuin kulta.
Vaikka iso osa kryptovaluutoista erottuu toisistaan koska jokainen yrittää ratkaista tietyn ongelman, suurin osa niistä jakaa tietyt piirteet; turvallisuus, läpinäkyvyys, muuttumattomuus, saatavuus, nopeus ja hinta. Nämä piirteet suurin osa kryptovaluutoista jakaa yhdessä. Poikkeuksiakin on tietenkin.
Turvallisuus: keskeisesti ohjatut varat kuten fiat-raha, joukkovelkakirjat, arvopaperit ja omistuskirjat ovat kaikki alttiita laittomaan väärinkäyttöön. Keskuspankki, epäpätevä hallinto tai korruptoitunut hallinto voi muokata ja menettää näitä joko mm. tahallisesti, palvelinongelmien tai vaikka tulipalon vuoksi. Kryptovaluuttojen kanssa tämä ei ole mahdollista, koska tieto ei ole yhdessä paikassa, vaan jakaantuu hajautetusti tuhansiin palvelimiin maailman ympärillä. Esimerkiksi Bitcoinin kanssa, verkko voi vaarantua vain jos vähintään 51% verkon laskentatehosta kohdentaa hyökkäyksen. Tämä on ekonomisesti ajateltuna periaatteessa mahdotonta koska Bitcoin-verkon suuri laskentateho on jakaantunut maailmanlaajuisesti. Henkilöillä jotka tekisivät tätä hyökkäystä ei ole ekonomista syytä edes suorittaa hyökkäystä alunperinkään. Huomaathan että turvallisuus ei välttämättä tarkoita henkilökohtaista turvallisuutta.
Läpinäkyvyys: lähes jokainen kryptovaluutta, kuten Bitcoin, on julkaistu avoimena lähdekoodina, tarkoittaen että kuka vain voi tarkastaa että koodissa ei ole mitään haittaavaa. Tämän avulla ihmisten ei tarvitse luottaa kehenkään paitsi itse järjestelmään, koska järjestelmä tottelee koodia, eikä tee virheitä ellei koodi ole virheellinen. Jotkin kryptovaluutat tekevät juuri päinvastoin (ei avointa lähdekoodia) ja tekevät mahdottomaksi (väittävät) ettei sinun maksujasi voisi jäljittää.
Muuttumattomuus: on lähes mahdotonta muuttaa maksuhistoriaa, tarkoittaen että kaikilla voi olla täysi luottamus että juuri ne maksut ovat tapahtuneet, ilman että tarvitsee luottaa erilliseen tahoon. Näitä ei voi muuttaa paitsi jos järjestelmä romahtaa täysin tai suurin osa verkon laskentatehosta.
Saatavuus: olinpaikalla ei ole väliä lähettäessä ja saamassa kryptovaluuttoja. Kunhan sinulla on internetyhteys, on hinta ja transaktionopeus sama kaikille, olet sitten Suomalainen kuituyhteyden kanssa tai Zimbabwelainen mobiiliyhteyden kanssa.
Nopeus ja hinta: pankin rahasiirrot voivat tyypillisesti kestää jopa 3-5 päivää (riippuen pankista) ja niiden valuutanvaihtokurssi on huono. Kryptovaluutat ratkaisevat tämän tekemällä transaktionopeudesta jopa välittömän tai suurinpiiretin maksimissaan tunnin pituisen, riippuen kryptovaluutasta. Valuuttaa ei myöskään tarvitse vaihtaa joten transaktion hinnankin pitäisi pysyä pienenä. Joissakin kryptovaluutoissa ei ole transaktiohintaa lainkaan.
Miten ne toimivat?
Jotta olisi helpompi ymmärtää, miten kryptovaluutat (tässä tapauksessa Bitcoin) toimivat, täytyy sinun ymmärtää 3 konseptia:
Julkinen tilikirja: jo kryptovaluutan luomisen alusta kaikki transaktion tallennetaan tilikirjaan, joka on kaikille julkinen (ihmiset voivat vapaasti tarkastella transaktioita). Kaikkien transaktioiden osoitteet on kuitenkin salattu, ja järjestelmä käyttää kryptografiaa, huolehtien että kaikki tallennukset ovat "laillisia". Tilikirja myös huolehtii että jokaisessa osoitteessa on oikea määrä käytettävää valuuttaa. Bitcoin kutsuu tätä julkista tilikirjaa nimellä "blockchain".
Transaktiot: rahan siirtäminen kahden digitaalisen osoitteen tai lompakon välillä kutsutaan transaktioksi. Kun joku siirtää tätä valuuttaa, lähetetään transaktio tilikirjaan jossa se odottaa vahvistusta verkolta. Kun transaktio tehdään, käyttäjän lompakko käyttää salattua elektronista allekirjoitusta joka antaa matemaattisen todisteen verkolle että transaktio ja valuutta joka lähetetään käyttäjän lompakosta on oikeasti käytettävää valuuttaa (eli se on ns. olemassa). Tämän transaktion vahvistaminen vie Bitcoin-verkolta tyypillisesti n. 10 minuuttia (riippuen käytettävästä maksusta), kun ns. louhijat käyttävät laskentatehoaan vahvistamaan sen transaktion matemaattisesti ja lisäävät sen julkiseen tilikirjaan. Kun transaktio on tilikirjassa ja vahvistettu, on se virallisesti tapahtunut ja saaja saa nyt tilikirjassa merkityn määrän valuuttaa.
Louhinta: yksinkertaisimmillaan, louhinta Bitcoin-verkossa on transaktioiden vahvistamista ja niiden lisäämistä tilikirjaan. Jotta louhija voisi tehdä tämän, täytyy hänen käyttää laskentatehoaan jatkuvasti monimutkaisemmaksi muuttuvan laskennallisen ongelman ratkaisemiseksi. Kuka tahansa käyttäjä voi louhia Bitcoin-verkossa vapaasti koska louhinta on vapaata lähdekoodia. Ensimmäinen louhija joka ratkaisee tietyn transaktion matemaattisen ongelman lisää "lohkon" tilikirjaan. Jokainen lohko sisältää tietyn määrän transaktioita. Tapa, jolla tilikirja, lohkot ja transaktiot toimivat yhdessä on että ne varmistavat ettei kukaan voi lisätä erillisiä lohkoja tilikirjaan. Kun lohko lisätään tilikirjaan, kaikki lähellä olevat lohkot ovat pysyviä ja pieni maksu lisätään louhijan lompakkoon, uusien luotujen kolikkojen kanssa. Tämä louhintaprosessi on mikä antaa Bitcoinille arvoa ja sitä kutsutaan "PoW, Proof-of-Work", eli "todiste työstä" -järjestelmäksi.
Erittäin yksinkertaisesti:
Käyttäjä lähettää valuuttaa lompakosta -> transaktio lähetetään verkkoon -> louhijat alkavat laskea tätä transaktiota -> transaktio vahvistetaan ja lisätään tilikirjaan -> kun transaktio on vahvistettu, lisätty tilikirjaan ja lohko on valmis, saa saajan osoite tilikirjaan merkityn määrän valuuttaa.
Muita järjestelmiä verkon turvaamiseksi:
Proof-of-Stake (PoS): eli "todiste osuudesta" on järjestelmä jossa ei ole louhimista, vaan järjestelmä valitsee "nodeja" niiden lompakon valuutan määrän mukaan. Näiden nodejen ei tarvitse ratkaista mitään vaikeita matemaattisia ongelmia, vaan vahvistavat transaktion suoraan. Varmistaen että nodejen omistajat eivät yritä mitään temppuja, täytyy heidän lukita heidän lompakon varat noden päälläoloajan kanssa. Jos havaitaan että noden omistaja yrittää esim. muokata transaktioita, voidaan nämä lukitut varat poistaa täten laittaa node pois päältä. Mitä enemmä sinulla on varoja eli valuuttaa lompakossa sitä isompi mahdollisuus sinulla on vahvistaa transaktioita.
Proof-of-Importance (PoI): tässä järjestelmässä käyttäjien täytyy varata tietty osuus jotta heistä voisi tulla node. Mitä enemmän sinä käytät PoI-järjestelmässä valuuttaa siirtoihin ja vastaanottoon, sitä isompi mahdollisuus sinulla on saada maksu verkolta.
Tangle: tangle on yksi uusimmista, ja todennäköisesti kiinnostavimmista kryptovaluuttaverkko teknologioista. Tangle verkossa jokainen käyttä on node. Jotta sinun transaktio voitaisiin vahvistaa, täytyy sinun ensimmäiseksi vahvistaa vähintään kaksi transaktiota ennen sinua. Kun olet tehnyt tämän, täytyy jonkun käyttäjän ensin vahvistaa sinun transaktion että heidän oma transaktio voitaisiin vahvistaa. Tässä uudessa verkossa ovat transaktionopeudet periaatteessa välittömiä eikä sinun täydy maksaa yhtään transaktiomaksuja. Verkko ei myöskään hidastu uusien käyttäjien myötä, vaan skaalautuu periaatteessa rajattomasti.
Muita tärkeitä teknologioita:
Älykkään sopimukset: eli "smart contracts". Normaalissa sopimuksessa osapuolet sopivat tietystä asiata, "sinä teet tämän, minä teen tämän, jos et tee tätä niin sopimus puretaan ja sinua voidaan oikeudellisesti rankaista" jne. Älykkäät sopimukset toimivat tilikirjassa eli blockchainissa, joka tarkoittaa että kun ne on luotu, niitä ei voi perua ja ovat lopullisia.
Dapps: "decentralized apps" eli hajautetut sovellukset toimivat älykkäiden sopimuksien kanssa, jolloin ne voivat automatisoida välikäsiä, eliminoiden ne prosessista täysin. Yksi esimerkki Dappseista on Augur, jota rakennetaan Ethereum-alustan päällä, ja se toimii hajautettuna ennustemarkkinana ja käyttää omaa kryptovaluuttaa.
Käyttötapoja:
Arvon varastointi: tämä on Bitcoinin yksi tärkeimmistä käyttötavoista. Koska Bitcoinilla on rajattu saanti (21 000 000), kun kysyntä kasvaa Bitcoinin arvo vain nousee. Tämän takia Bitcoin on erittäin hyvä arvon varasto ja siksi sitä usein kutsutaan digitaaliseksi kullaksi.
Valuutta: kryptovaluuttoja, kuten Bitcoinia, käytetään myös valuuttana. Monet sanovat etteivät ne käy hyvin valuuttana päivittäiseen kaupankäyntiin koska ne ovat erittäin epävakaita (ekonomisesti), mutta kun niiden markkina-arvo nousee, tulee niistä vakaampia. Kryptovaluutat ovat vielä alkuvaiheissa.
Varojenkeruu: varsinkin lähiaikoina on tullut ns. "ICO" (initial coin offering). Nämä on tapahtumia joilla kerätään varoja esim. uuden kryptovaluutat tekemiseen, mäöläöarketoimiseen jne. Ihmiset jotka investoivat näihin saavat usein sitä kryptovaluuttaa takaisin. Näissä käytetään edellämainittuja älykkäitä sopimuksia.
Hajautetut palvelut: kryptovaluuttojen takana olevilla teknologioilla voi tehdä ns. hajautettuja (ei keskeistä hallintoa) palveluja, kuten hajautettu supertietokone (Golem) ja hajautettu tiedostojen tallennus (Sia, Storj)
Arvon internet: tai "Internet of Value", tarkoittaa sitä että digitaalinen- ja fyysinen maailma voitaisiin "sillata". esim. oikeudellisesti sitova fyysisten tavaroiden omistusoikeus käyttäen älykkäitä sopimuksia.
Kone-ekonomia: "machine enonomy" tarkoittaa ekonomiaa jossa laitteen voisivat tehdä transaktioita toistensa kanssa. Kuulostaa oudolta, mutta annan esimerkin: On itsestään ajava Uber-auto. Auto parkkeeraa itsensä parkkipaikalle, odottaen seuraavaa asiakasta. Se voi kommunikoida parkkipaikalla olevan latauspylvään kanssa, maksaen sille kryptovaluutalla.
Suosittuja kryptovaluuttoja:
Bitcoin
Bitcoin on ns. "kryptovaluuttojen isä", koska se oli ensimmäinen kryptovaluutta joka virallisesti luotiin ja vielä ylivoimaisesti markkinaosuudeltaa suurin.
Järjestelmä: PoW (Proof-of-Work) eli todistus työstä.
Tarkoitettu käyttö: Valuutta.
Nykyiset käytöt: Valuutta ja arvon varastointi.
Uudet käytöt tulevaisuudessa: Älykkäät sopimukset.
Etuja: ensimmäinen kryptovaluutta, paljon mediahuomiota, isoin verkko.
Riskejä: louhijoiden epävakaus (erimielisyys uusista verkon päivityksistä), "vanhaa" teknologiaa, suuri transaktiomäärä, mahdolliset hallinnon säädökset eli regulointi.
Ethereum
Ethereumin järkyttävä markkinaosuuden kasvu tuli sen yhdestä, silloin uudesta ominaisuudesta: älykkäät sopimukset. Ethereum on alusta, joka käyttää "Etheriä" valuuttanaan. Ethereumin alustalla järjestetään paljon ns. varojenkeruita eli "ICO" (initial coin offering).
Järjestelmä: PoW (Proof-of-Work) eli todistus työstä, siirtyy tulevaisuudessa PoS (Proof-of-Stake) eli todistus osuudesta -järjestelmään.
Tarkoitettu käyttö ja nykyiset käytöt: älykkään sopimukset, Dapps (decentralized apps, hajautetut sovellukset) ja ICO-alusta.
Etuja: isoin määrä blockchain -kehittäjiä, parhaat kehittäjätyökalut, paljon yritystukea.
Riskejä: ei kovin suosittu ohjelmointikieli, varojenkeruun takia suosittu kohde rikollisille.
IOTA
Uniikki kryptovaluutta, joka ei käytä yleistä blockchainia vaan on kehittänyt oman tilikirjansa: tangle. Tämä uusi teknologia tekee transaktioista välittömiä, transaktiomaksuja ei ole ja verkkoa voi skaalata periaatteessa loputtomiin. IOTA on erityisesti tarkoitettu ns. kone-ekonomiaan.
Järjestelmä: Tangle.
Tarkoitettu käyttö: Kone-ekonomia.
Nykyiset käytöt: Valuutta.
Etuja: välittömät ja ilmaiset transaktiot, uniikki teknologia, todella suuri potentiaalinen markkinaosuus.
Riskejä: käyttötarkoitus johon se luotiin ei vielä oikein ole olemassa, nodeissa ei ole mitään osuuksia joka on riski verkolle, käyttötarkoitus vaatii erikoistunutta laisteittoa.
Monero
Monero on yksi ainoista oikeasti salatuista ja yksityisistä kryptovaluutoista. Sen kehitystiimi on kohdistanut kaiken kehitystyön kryptovaluutan yksityisyyden turvaamiseksi, ei kryptovaluutan käytön helpottamiseksi.
Järjestelmä: PoW (Proof-of-Work) eli todistus työstä.
Tarkoitettu käyttö: Täysin jäljittämätön ja yksityinen valuutta.
Nykyiset käytöt: Täysin jäljittämätön ja yksityinen valuutta.
Etuja: yksityiset transaktiot, hyvä hajautus, kommunikoivat ja kokeneet kehittäjät.
Riskejä: ei kovin hyvin skaalautuva koska lohkon koko on 25 kertaa suurempi kuin esim. Bitcoinilla, ei kovin käyttäjäystävällinen.
Lähteet:
https://mycrypto.guide/
http://cryptocurrencyfacts.com/how-does-cryptocurrency-work-2/
https://coinmarketcap.com/
https://en.wikipedia.org/wiki/Cryptocurrency
https://blockgeeks.com/guides/dapps-the-decentralized-future/
Kommentit
Lähetä kommentti