Siirry pääsisältöön

Komentorivin verkkokomennot

ipconfig
ipconfig (internet protocol configuration) on konsolisovellus joka näyttää kaikki TCP/IP verkon konfiguraatio arvot ja voi muuttaa mm. DHCP ja DNS asetuksia. ipconfigia ja siihen liittyviä komentoja kuten /release ja /renew käytetään yleensä verkon vianetsimisessä ja viallisen yhteyden korjaamisessa. Kaikki internetpalvelun tarjoajat eivät anna asiakkaiden käyttää ipconfig komentoja.

ipconfig tulostus:


ipconfig /all
on "suurennettu" versio ipconfigista. /all tulostaa, kuten nimi sanoo, kaikki tiedossa olevat tiedot verkosta. Toisin kuin ipconfig, /all tulostaa lisäksi mm. myös DHCP:n (Dynamic Host Protocol,  verkkoprotokolla joka jakaa ip-osoitteita uusille verkkoon liittyville laitteille), DNS:n (Domain Name System, joka muuntaa verkko osoitteet IP-osoitteiksi) tiedot ja Physical Address (Fyysinen osoite tai MAC-osoite, yksilöi verkkosovittimen ethernet-verkossa. MAC-osoite on yleensä tehtaalla kirjoitettu laitteeseen mutta käyttäjä voi ohjelmallisesti muuttaa sitä.).

ipconfig /all tulostus (vain osa koko tulostuksesta):


ipconfig /release[adapteri]: /release lähettää DHCP palvelimelle pakollisesti vapautus ilmoituksen joka päivittää pallvelimen asetukset ja  laittaa vanhan IP-osoitteen "vapaaksi".

ipconfig /renew[adapteri]: /renew käytetään /release jälkeen, ja antaa tietokoneelle uuden IP-osoitteen.

ipconfig /flushdns: poistaa DNS palvelimen välimuisten joka asettaa yhteyden uudelleen.

ipconfig /displaydns: näyttää DNS välimuistin lokit.

ipconfig /registerdns: päivittää tietokoneen DNS asetukset. /registerdns ottaa yhteyden DHCP ja DNS palvelimiin ja tällöin uudelleen rekisteröi verkko osoitteen. Tätä komentoa käytetään yleisesti kun internetpalvelun tarjoajalla ja sinun vällillä on ongelmia.


IPv4 ja IPv6 ero?
IPv4 on yksi vanhimmista IP-protokollista jota käytetään vielä tänä päivänä ja se tuli yleiseen käyttöön jo vuonna 1983 kun ARPANET otti sen käyttöön. IPv4 käyttää 32-bittistä osoitetta (4-tavu) joka mahdollistaa "vain" 4 294 967
296 suuruisen IPv4-osoiteavaruuden. Koska internet kasvaa kokoajan, ei IPv4 riitä tähän enää kauaa. 
Tätä vastaan taistellakseen on ollut uusi versio IPv6 protokollasta ollut kehitteillä jo vuodesta 2006 asti,
mutta ei se ole vielä yleistynyt. Toisin kuin IPv4, IPv6 käyttää 128-bittistä osoitetta heksadesimaaleina, 
joka mahdollistaa paljon suuremman osoiteavaruuden. Toisin kuin IPv4:n kehitti DARPA, IPv6:n kehitti 
IETF eli Internet Engineering Taskforce taistellakseen IPv4 osoitteiden loppumista.

IPv6-osoite heksadesimaaleina ja bitteinä
IPv4-osoite bitteinä

ARPANET?
ARPANET tai DARPANET oli alunperin USA:n sotilaallisesti tuettu tietoverkko josta tuli ensimmäinen verkko joka käyttäisi TCP/IP protokollaa ja pakettivaihtotyyppistä verkkoa. ARPANET:istä kehittyi lopulta nykyinen Internet, kun ARPANET suljettiin vuonna 1990.

ARPANET-verkko vuonna 1974


tracert
tracert [sivu.com] on komento, jolla voi jäljittää verkkopakettien tien sinusta kohteeseen. Voit tien varrella mm. selvittää ajan pakettien menosta paikasta toiseen. Komennolla voi selvittää palvelin ongelmia kuten latenssia ja tarkastella meneekö yhteys oikeista osoitteista.

tracert google.com tulostus:
.
Tulostuksessa näkyy kuinka yhteys pomppii osoitteelta toiselle, käyden mm. teliasoneran osoitteissa. Suurimmaksi osaksi näyttää hyvältä mutta 172.30.215.24 osoitteessa nopeussa pomppaa yllättävästi ylös parista millisekunnista 15 millisekuntiin.

nslookup
nslookup [sivu.com] tai nslookup [xxx.xxx.xxx.xxx] avulla voi katsoa verkkotunnuksen IP-osoitteen. Sillä voi mm. katsoa toimiiko DNS oikein. Verkkotunnuksen IP-osoitteella voi myös käydä sivulla.


nslookup google.com tulostus:
Tulostus näyttää kaikki google.com verkkotunnuksen käyttämät IP-osoitteet.

netstat
netstat (network statistics) -komennolla voi tarkastaa kaikki aktiiviset verkkoyhteydet, TCP/IP yhteydet ja avoimet verkkoportit.

netstat tulostus:

Tulostuksesta näkyy mm. että kaikki aktiiviset yhteydet koneella käyttävät TCP protokollaa. Tulostuksessa näkyy myös lähiosoitteet kaikille yhteyksillä ja yhteyksien tilan (TIME_WAIT = odottaa yhteyttä, ESTABLISHED = yhteys käynnissä.)

nbtstat 
nbtstat -komento näyttää protokolla tiedot ja TCP/IP yhteydet jotka käyttävät NetBIOS:ta. (NetBIOS = Network Basic Input Output System, on ohjelma joka antaa tietokoneiden kommunikoida lähiverkkoyhteydessä LAN:issa.)

nbstat tulostus:

Pelkkä nbtstat tulostaa vain komennot jotka kuuluvat nbtstat ryhmään.

nbtstat -n
nbtstat -n  tulostaa paikalliset NetBIOS nimet.


nbstat -n tulostus:


arp
ARP (Address Resolution Protocol) on protokolla jota käytetään kun yritetään selvittää Ethernet-verkoissa IP-osoitetta vastaava Fyysinen (MAC) osoite.

arp tulostus:

Pelkkä arp tulostaa vain kommennot jotka liittyvät arp:iin.

arp -a / arp -g
arp -a tulostaa nykyisen arp pöydän eli paikalliset IP-osoitteet ja näyttää niitä vastaavan fyysisen osoitteen(tai MAC-osoite, joka yksilöi verkkoadapterit verkossa.

pathping
pathping on työkalu joka yhdistää tracert ja ping komentojen ominaisuudet ja lisäksi antaa ylimääräistä tietoa.

pathping tulostus:

Pathping komennon tulostus näyttää kuinka yhteys menee 9 eri osoitteen lävitse päästäkseen google.fi:hin. Pathping myös näyttää jokaisen osoiteylityksen hävitteen (0/100 = 0%, eli kuinka paljon paketeista hävisi matkalla, tässä tapauksessa 0%,  mikä on hyvä asia) ja osoitteen.

route
route komennolla voi muoka IP-pöydän reitityspöytiä (esim. route -f poistaa kaikki reititystiedot jotka eivät ole isäntätietoja, route add [0.0.0.0 mask 255.255.255.0 192.168.1.1], route PRINT joka tulostaa kaikki aktiiviset reititystiedot IPv4 ja IPv6 protokollista. Reititys määrä mihin mihin ulostuloihin datapaketit lähetetään.

route PRINT tulostus:


hostname
hostname tulostaa isäntäkoneen nimen joka näkyy verkossa.

hostname tulostus:


net view
netview näyttää koneet jonka kanssa olet jakamassa mm. tiedostoja.

net view tulostus:


tulostuksesta näkyy isäntäkoneen nimi eli minun tietokone (DESKTOP) ja toinen tietokone jonka kanssa jaan yhtä kansiota (RUSHB).

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Osanäyttötyö: 4G-modeemin ja reitittimen asetukset

 4G-modeemin ja reitittimen asetuksen Tässä osanäyttötyössä näytän miten optimoin, eli miten säädin asetuksia kotona olleessa LTE-modeemissa ja siihen yhdistetyssä Netgearin reitittimessä. Käytössä on Huawein E5186 3G ja LTE -modeemi, joka pystyy käyttämään kaikkia suomessa käytettäviä mobiiliverkkotaajuuksia (800, 900, 1800, 2100, 2600 ja jopa myöhemmin (2017) tulevaa 700MHz-taajuutta. Reitittimenä käytämme Netgear Nighthawk X6 R8000 -nimistä reititintä. Reititin on luokiteltu teoreettisesti AC3200-nopeudeksi eli siinä on kaksi 1300Mbps 5GHz-kaistaa, sekä yksi 800Mbps 2.4GHz kaista. Tästä nimitys AC3200 (1300+1300+800) eli "tri-band" (kolmi-kaista).    Huawei E5186 (ylhäällä) ja Netgear X6 R800 (alhaalla) Huawei E5186 Testasimme kaikkien operaattoreiden liittymiä kotiimme (DNA, Elisa ja Sonera) tulin siihen loppupäätökseen että Sonera oli meille paras, koska vaste-ajat ja kaistanleveydet olivat ehdottomasti parhaita ja tasaisimpia Soneralla. DNA:lla ja Elisalla

Osanäyttötyö: Matkapuhelinverkon toiminta, rakenne ja tukiaseman löytäminen

Matkapuhelinverkko   Yleistä Matkapuhelinverkko on tietoliikenneverkko jossa viimeinen "linkki" eli laite joka yhdistää käyttäjän laitteeseen on langaton. Mobiiliverkko koostuu soluista (cells), sekä tukiasemista (base station) joilla on oma oma lähetin/vastaanotin (transceiver, koostuu sekä lähettimestä että vastaanottimesta). Nämä solut ja tukiasemat yhdistetään koko maan kattavaksi verkoksi jolla pystytään lähettämään radioaalloilla langattomasti esim. ääntä ja dataa. Laaja matkapuhelinverkko mahdollistaa mm. suuremman kapasiteetin, pienemmän laitteen virrankulutuksen sekä paremman kattavuuden kuin yksittäiset, suuret lähettimet. Matkapuhelinverkkoon voidaan lisätä käytännössä rajattomasti soluja, jolloin yhteys voidaan saada käytännössä minne vain. Kaistan kapasiteettiakin voi nostaa jo valmiiksi rakennetuitta tukiasemilla periaatteessa rajattomasti koska ne niihin tuodaan yhteys kuidulla.   Matkapuhelinverkon teknologiat, standardit sekä taajuudet Standardit/tekno