Siirry pääsisältöön

Yleiskaapelointi

Taustatiedot

Työssä tehtiin yleiskaapelointi, johon kuului kahden cat6-kaapelin valmistus, niiden toisen pään liittäminen uppoasennettavaan seinärasiaan ja (usein puhelinjakamossa) sijaitsevaan ethernet seinäpaneeliin käyttäen RJ45-paneeliliittimiä.

Työn kulku

Työ aloitettiin ottamalla Cat6-kaapelia pari metriä. Kaapeli katkaistiin kahdeksi noin metriä pitkäksi eri kaapeliksi ja kuorittiin kaapelinkuorimella johtimet esille. Johtimet laitettiin värijärjestyksessä kaapelin puristimen uriin ja painettiin jolloin ne kiinnittyivät RJ45-liittimiin kunnolla. Lopussa laitettiin eräänlainen muovisuoja kiinni kaapelin toiseen päähän joka piti johtimet paikoillaan liittimessä.

Tässä vaiheessa kaapeli oli valmis laitettavaksi ethernet paneeliin ja uppoasennettavan rasian välille.
Ethernet paneeli oli jo valmiiksi asennettuna työpisteellä, joten ainoa joka itse piti laittaa kiinni oli rasia josta päästä sitten yhteyden voisi ottaa erilaisille internet-yhteyttä tarvitseville koneille. Rasian asennus oli yksinkertaista, rasia piti vain laittaa ruuveilla kiinni kaapelilistaan.

Kun rasian kiinnitys kaapelilistaan oli valmis piti vain enää laittaa ethernet-kaapeli rasian ja ethernet paneelin välille. Tämä oli yksinkertaista koska rasiassa ja paneelissa kummassakin oli paikat johon RJ45-liittimet sai suhteellisen helposti kiinni.

Testaus

Työ testattiin käyttämällä eräänlaista "Fluke DXT-1800 CableAnalyzer" ethernet-kaapeli testaustyökalua. Työkalulla siis toinen pää laitettiin seinäpaneeliin ja toinen pää seinärasiaan ja laitettiin testi pyörimään. Laitan testin tulokset alemmas.

    Kaapeli #1 testin tulostus. Testin tulosta näkyy että kaapeli oli täysin toimiva ja käyttökelpoinen.

    Kaapeli #2 testin tulostus. Testin tulostuksesta näkyy että kaapeli ei ollut täysin toimiva eikä todennäköisesti käyttökelpoinen koska ruskea kaapeli oli mennyt väärään kohtaan 8 - 7 vaikka sen pitäisi mennä 8 - 8.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Komentorivin verkkokomennot

ipconfig ipconfig ( i nternet p rotocol config uration) on konsolisovellus joka näyttää kaikki TCP / IP verkon konfiguraatio arvot ja voi muuttaa mm. DHCP ja DNS asetuksia. ipconfigia ja siihen liittyviä komentoja kuten /release ja /renew käytetään yleensä verkon vianetsimisessä ja viallisen yhteyden korjaamisessa. Kaikki internetpalvelun tarjoajat eivät anna asiakkaiden käyttää ipconfig komentoja. ipconfig tulostus: ipconfig /all on "suurennettu" versio ipconfigista. /all tulostaa, kuten nimi sanoo, kaikki tiedossa olevat tiedot verkosta. Toisin kuin ipconfig, /all tulostaa lisäksi mm. myös DHCP:n (Dynamic Host Protocol,  verkkoprotokolla joka jakaa ip-osoitteita uusille verkkoon liittyville laitteille), DNS:n (Domain Name System, joka muuntaa verkko osoitteet IP-osoitteiksi) tiedot ja Physical Address (Fyysinen osoite tai MAC-osoite, yksilöi verkkosovittimen ethernet-verkossa. MAC-osoite on yleensä tehtaalla kirjoitettu laitteeseen mutta käyttäjä voi ohjelmallisesti

Osanäyttötyö: 4G-modeemin ja reitittimen asetukset

 4G-modeemin ja reitittimen asetuksen Tässä osanäyttötyössä näytän miten optimoin, eli miten säädin asetuksia kotona olleessa LTE-modeemissa ja siihen yhdistetyssä Netgearin reitittimessä. Käytössä on Huawein E5186 3G ja LTE -modeemi, joka pystyy käyttämään kaikkia suomessa käytettäviä mobiiliverkkotaajuuksia (800, 900, 1800, 2100, 2600 ja jopa myöhemmin (2017) tulevaa 700MHz-taajuutta. Reitittimenä käytämme Netgear Nighthawk X6 R8000 -nimistä reititintä. Reititin on luokiteltu teoreettisesti AC3200-nopeudeksi eli siinä on kaksi 1300Mbps 5GHz-kaistaa, sekä yksi 800Mbps 2.4GHz kaista. Tästä nimitys AC3200 (1300+1300+800) eli "tri-band" (kolmi-kaista).    Huawei E5186 (ylhäällä) ja Netgear X6 R800 (alhaalla) Huawei E5186 Testasimme kaikkien operaattoreiden liittymiä kotiimme (DNA, Elisa ja Sonera) tulin siihen loppupäätökseen että Sonera oli meille paras, koska vaste-ajat ja kaistanleveydet olivat ehdottomasti parhaita ja tasaisimpia Soneralla. DNA:lla ja Elisalla

Osanäyttötyö: Matkapuhelinverkon toiminta, rakenne ja tukiaseman löytäminen

Matkapuhelinverkko   Yleistä Matkapuhelinverkko on tietoliikenneverkko jossa viimeinen "linkki" eli laite joka yhdistää käyttäjän laitteeseen on langaton. Mobiiliverkko koostuu soluista (cells), sekä tukiasemista (base station) joilla on oma oma lähetin/vastaanotin (transceiver, koostuu sekä lähettimestä että vastaanottimesta). Nämä solut ja tukiasemat yhdistetään koko maan kattavaksi verkoksi jolla pystytään lähettämään radioaalloilla langattomasti esim. ääntä ja dataa. Laaja matkapuhelinverkko mahdollistaa mm. suuremman kapasiteetin, pienemmän laitteen virrankulutuksen sekä paremman kattavuuden kuin yksittäiset, suuret lähettimet. Matkapuhelinverkkoon voidaan lisätä käytännössä rajattomasti soluja, jolloin yhteys voidaan saada käytännössä minne vain. Kaistan kapasiteettiakin voi nostaa jo valmiiksi rakennetuitta tukiasemilla periaatteessa rajattomasti koska ne niihin tuodaan yhteys kuidulla.   Matkapuhelinverkon teknologiat, standardit sekä taajuudet Standardit/tekno